Ajankohtaisiin kalastusmääräyksiin pääset tutustumaan sivustolla Kalastusrajoitus.fi
Kalastuslain 47 §:n mukainen poikkeuslupa Hiitolanjoella
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myöntää kalastusasetuksen 1 §:stä poiketen kalastuslain 47 §:n nojalla luvan:
Kalastaa järvilohta ja taimenta vapakalastusvälineillä Hiitolanjoella vuosittain 1.5.-31.8. välisenä aikana.
Päätös koskee alueita Kangaskoskelta valtakunnan rajalle sekä Lahnasenkoskelta Metsäboardin rautatiesillalle. Päätös on voimassa 31.12.2027 asti. Tällä päätöksellä kumotaan samaa asiaa koskenut aiempi päätös VARELY/1097/2021.
EHDOT
- Kaikki tämän luvan nojalla pyydetyt rasvaevälliset lohet ja taimenet tulee vapauttaa välittömästi vahingoittumattomina takaisin veteen.
- Kalastukseen saa käyttää vain viehettä, joka on varustettu yhdellä enintään kolmihaaraisella väkäsettömällä koukulla.
- Kalastusta ei saa harjoittaa, mikäli Hiitolanjoen veden lämpötila ylittää 20 astetta. Luvanhaltijan tulee huolehtia lämpötilan seurannasta ja informoida mahdollisesta kalastuksen keskeyttämisestä luvanmyyntipistettä.
- Tämän luvan nojalla kalastusta saa harjoittaa enintään 10 kalastajaa kerrallaan.
- Saaliiksi saadut lohet ja taimenet tulee tilastoida yksilöittäin ja tiedot tulee toimittaa ELY-keskukseen vuosittain 30.9. mennessä. ELY-keskus voi antaa tarkempia ohjeita saaliin tilastoinnista
- Luvanhaltijan tulee toimittaa tiedot myydyistä kalastusluvista ELY-keskukselle vuosittain 30.9. mennessä.
- Mikäli alueen käyttötarkoitus oleellisesti muuttuu tai lupaehtoja olennaisesti rikotaan tai kalastuksen havaitaan aiheuttavan olennaista haittaa lohi- ja taimenkannoille, voidaan päätös peruuttaa.
PERUSTELUT
Hiitolanjoessa elää erittäin arvokkaat alkuperäiset järvilohi- ja taimenkannat. Kantojen tilan turvaamiseksi Hiitolanjoen järvilohi- ja taimen on rauhoitettu kalastusasetuksella. Vuosien 2021 ja 2022 aikana joesta on poistettu Kangaskosken ja Lahnasenkosken padot. Tällä hetkellä Laatokasta nousevien järvilohien ja taimenten nousu pysähtyy Ritakosken voimalaitospatoon. Ritakosken pato on tarkoitus poistaa vuonna 2023, jonka jälkeen Laatokasta nousevilla vaelluskaloilla on nousuyhteys Hiitolanjoessa Juankosken voimalaitospadolle ja Torsanjoessa Kurunkosken padolle asti. Patojen poisto mahdollistaa lohen ja taimenen poikastuotannon merkittävän kasvun sekä koko Hiitolanjoen Suomen puoleisella jokiosuudella että siihen laskevissa virtavesissä.
Hiitolanjoella on toiminut jo pitkään kalastuskohde, jonka vetovoima on perustunut pitkälti villin järvilohen ja taimenen pyyntiin. Aluetta on kehitetty kalastuksen ja retkeilyn näkökulmasta mm. rakentamalla laavu, parkkipaikka ja opastetauluja. ELY-keskus katsoo, että lohen ja taimenen kalastuksen salliminen päätöksessä määrätyillä lupaehdoilla pitää yllä paikallisten toimijoiden mielenkiintoa Hiitolanjoen kalatalousasioiden kehittämiseen, lisää joen virkistysarvoa ja kalatalouskäyttöä eikä aiheuta merkittävää haittaa Hiitolanjoen lohi- ja taimenpopulaatioille. Lupaehdot pitävät alueen kalastuspaineen kohtuullisena, helpottavat kalojen vapauttamista hyväkuntoisena sekä vähentävät pyynnin kaloille aiheuttamaa stressiä. ELY-keskus katsoo, että hyvin järjestetty kalastus parantaa myös kalastuksenvalvonnan edellytyksiä ja vähentää mahdollista salakalastusta. Lupaehdoissa määrätty saalisseuranta tarkentaa tietoa järvilohien ja taimenten esiintymisestä Hiitolanjoessa.
Vaelluskalavesistöt
Hiitolanjoki ja Suur-Saimaa ovat alueen vaelluskalavesistöt. Vaelluskalavesistö on vesialue, jota vaelluskalat käyttävät keskeisenä vaellus- tai lisääntymisalueenaan. Onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta on rajoitettu VAIN vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla, ei näiden vesistöjen suvantoalueilla.
Vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueella onkiminen ja pilkkiminen on kielletty, ja kielto koskee myös vesialueen omistajaa ja kalastusoikeuden haltijaa. Lisäksi viehekalastus on kielletty koski- ja virta-alueella ilman vesialueen omistajan tai kalastusoikeuden haltijan lupaa (kalastuslain 7 §). Koski- ja virta-alueella tarkoitetaan vesistön sellaista aluetta, jossa vesi virtaa silmin havaittavasti alavirtaan päin ja virtapaikan ylävesi on alavettä ylempänä (kalastuslain 4 §).
Onginta-, pilkintä- ja viehekalastusrajoituksia ei ole esim. järvialueilla tai hitaasti virtaavilla suvantoalueilla. Reittivesissä osa järvien välisistä salmista saattaa olla osan aikaa vuodesta kalastuslain 4 §, 4 kohdan mukaisia koski- ja virta-alueita. Huom. Koski- ja virta-alueiden laajuus tai sijainti saattaa muuttua vesistön virtaamaan muutoksen yhteydessä.
Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15 päivästä marraskuun 30 päivään (kalastusasetuksen 12 §) (kalastusrajoitus.fi)
Verkkosäätely
Kalatalousalueen eri järvissä on säädelty verkkokalastusta verkon solmuvälirajoituksilla seuraavasti: Pien – Rautjärvi ja Kirjavalan osakaskunta vähintään 60 mm ja Simpelejärven yläosa Kaukola – Tyrjän vesialueiden syvännealueet vähintään 60 mm.
Saalista koskeva säädökset
Kalatalousalueella on ollut voimassa kalastusasetuksen mukaiset rauhoitetut kalalajit- ja kannat (KA 1 §) ja kalojen pyyntimitat (KA 2 §).
Onginta-, pilkintä- ja viehekalastuskiellot kalatalousalueella
Kalastusalueella on onginta-, pilkintä- ja viehekalastuskieltoalue Valkianlammella.